Elintarvikeala suurten ristipaineiden alla

Blog
21. syysk. klo 12.18

Mikä yhdistää korkeaa inflaatiota, kansanterveyden edistämistä, ympäristösääntelyn kiristämistä ja veropohjan laajentamisen tarvetta? Vastaus on, että kaikki liittyvät tällä hetkellä vahvasti elintarvikkeiden toimialaan.

Hintojen nousun ja kysynnän laskun kokevat tällä hetkellä melkein minkä tahansa alan toimija, mutta elintarvikeala on tällä hetkellä erityisen laajan sääntelypaineen kohteena Euroopassa ja Suomessa.

Kuluttajat eivät ole voineet olla huomaamatta ruoan hinnan kovaa nousua tarkastellessaan ruokakaupan hyllyjä ja mediaotsikoita. Samaan aikaan hintapaine on myös myrkkyä useille elintarvikealan toimijoille kysynnän laskiessa. Ukrainan sodan takia monet yritykset ovat joutuneet miettimään kokonaan uudelleen tehtaidensa olinpaikat ja toimitusketjut.

Suomessa on jo pitkään haluttu edistää terveellisempiä elintapoja elintarvikealan kautta. Marini hallitus onkin ehdottanut uutta terveysveroa, mutta aika ei riitä näin laajaan uudistukseen tällä hallituskaudella. Siksi kevyempään virvoitusjuomaveron päivittämiseen keskitytään nyt, ja seuraavalle hallitukselle jätetään terveysveron valmistelu. Terveysverosta povataan myös merkittävää aihetta seuraavan kevään vaalikeskustelulle.

Terveysveron tekninen toteuttaminen oletetaan kuitenkin olevan erittäin haasteellista. Rajanvedot eri tuoteryhmille ja niiden suola-, sokeri- ja rasvapitoisuuksille on monimutkainen kokonaisuus, johon liittyy paljon eriäviä mielipiteitä ja siksi toimialan asiantuntijoita on kuunneltava tarkasti. Teknisestä monimutkaisuudestaan huolimatta, tarkasti kohdistettu kulutusvero, joka laajentaa veropohjaa näyttäytyy hyvänä kompromissina sekä vasemmisto- että oikeistopuolueille.

Samalla EU:sta tulee sääntelypainetta ympäristöön ja toimitusketjun vastuullisuuteen liittyen, jota nyt toimeenpannaan kansallisessa lainsäädännössä. Komissio tuo myös jatkuvasti tiuhaan tahtiin uusia sääntelyehdotuksia. Esimerkiksi tuotepakkausten muovien kierrätettävyyden parantaminen ja vaihtoehtoisten materiaalien käytön lisääminen nostaa ainakin hetkellisesti toimialalla olevien yritysten kustannustasoa. Maailman kuuluu muuttua, mutta yritysten on myös tällä hetkellä vaikea pysyä kärryillä. On myös kuluttajien etu, että markkina on vakaata, kilpailtua ja säännelty kestäväksi.

Kaiken tämän lisäksi, ruokaketjun alkutuotannon kannattavuudesta on kohistu kovasti Suomessa ja syystäkin. Pulma on koko elintarvikealan yhteinen asia, mikä pahentuessa vaarantaa kotimaisen tuotannon ja heikentää ruoan huoltovarmuutta. Tähän ei olisi varaa, kun maailman ruokatuotannon tila on historiallisen surkea. Tätä tuotantoa on myös erittäin vaikea uudelleenrakentaa, jos se ajetaan alas.

Yllä kuvatut asiat vaikuttavat merkittävästi elintarvikeyritysten liiketoimintaympäristöön Suomessa. Tulevina kuukausina ja vuosina on korostunut tarve yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle elintarvikealan puolelta. Elintarvikealasta tulevat kulutusverot ovat valtiolle merkittävä verolähde ja siksi päättäjien on tarkkaan mietittävä yhdessä teollisuuden kanssa, miten alaa tulisi uudistaa.

Niklas Backlund

Kirjoittaja on puolustuspolitiikkaan ja päivittäistavarakaupan toimialaan keskittynyt konsulttimme, joka viihtyy kansainvälisessä ympäristössä ja hallitsee monipuolisesti EU-päätöksenteonkin kiemurat.